sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Minusta jotain!

            15.09.2013 sunnuntai

     En oikee osaa kirjottaa blogii mutta minäpä yritän! Attelin tällee ekaksi
     kertoo jotain itsestäni koska en keksi nytten muutakaan. (: Eli olen 15 v
     ja asun jyväskylässä. Olen puoliksi Kolumbialainen ja puoliksi Suomalai-
    nen ja olen asunut 4 vuotta amerikassa Vancouver, Washingtonissa. 
    Nykyään asun puuppolassa perhekodissa. Minut otettiin huostaan vuosi
    sitten 14.08.2012. Olen nyt ollut siellä jo vuoden siskoni heidin kanssa. 
    Moni luulee että sijaisperhe (perhekoti) ois joku laitois tai vankila mutta
    ei kyllä ole! Ihan normaali suomalainen perhe. Siellä on vaan sääntöjä ja
    rajoja mitä pitää olla kaikissa kodeissa! Siksi olen siellä koska minulla nii-
    tä ei ennen ollut ja tein kaikkea hullua mitä huvitti ja äitini oli turhan rento
    mutta nyt olemme molemmat oppineet kaikke joka auttaisi kotiin palamista!
    Perhekodissa ollaan yleensä 18v saakka mutta se riippuu aina vain ihmisestä.
    Jotkut ovat pidempään ja jotkut ovat taas lyhyemmän ajan. Minusta siellä ei
    ole aivan kamala olla just toisinpäin! Minulla on omahuone sisustettu toiveeni 
    mukaisesti ja muutenkin tosi kiva iso talo,jossa on mukavia ihmisiä ja minulla
    on ihania harrastuksia , joissa tykkään käydä ja käyn koulua säännöllisesti jo-
    ka oli myös ennen vähän hukassa. Hyvä puoli on myös se että ne hoitavat kai-
    kki tärkeet jutut ja maksavat juttuni esim. harrastukset , moponi ja mopokort-
    tini ja vaatteet ja muita mitä tarvitsen! Jotkut jäävät jälkihuoltton joka tarkoi-
   ttaa että ollaan 21v saakka jälkihuollossa eli he maksavat vuokran kun/jos mu-
   utat omaan kämppään ja autot ja autokortin ja muita semmoisia. Se on aika re-
   ntoo just kun aattelee koska itse ei tarvitse huolehtii isoista asioista. Mutta silti
   jos nyt saisin päättää menisinkö kotiin vai jäisinkö pk:hon (sijaisperhe,perhekoti)
  niin menisin kyllä kotiin koska minulla on usein äitiini ikävä koska eihän sitä niin
  helposti voi vaan mennä juttelee kaikesta niitten pk vanhempien kansssa kuten 
  juttelen äitini kanssa.  Juuri siksi rakastan paljon äitiäni koska pystyn juttelee
 hänen kanssaan lähes kaikesta ja kerromme toisillemme lähes kaiken. Olemme
 niin samanlaisia niin se on silloin helppoo ja nauramme ja itkemme samoille jutu-
 ille yhdessä ja hänen kanssaan on mukava viettää äiti/tytär aikaa! Onse kyllä ih-
 anaa kun on niin ihana nuoriäiti. En pystyisi elää ilman häntä , ystäviäni ja musii-
 kkia! Musiikki on ollut aina ja tulee oleemaan aina sydämmessäni. En pysty kuvi-
 ttelemaan mimmoista olisi ilman musiikkia! Se kuuluu latino kulttuuriini. Suurin
 haaveeni olisi muuttaa New Yorkkiin isonpana opiskelemaan ja olemaan töissä
 jossain isossa ja kuuluisassa muotikeskuksessa tai lehdessä. Toiveammattini on
 kirurgi , hollywood näyttelijä , muotisuunitteljia , rikoskemisti tai CSI rikostutkija.
 Paljon niitä oli kyllä mutta vaivalla yhden toista pitää valita! Bisnesnainen ois myös
 yksi toive ja lentoemäntä! Tässä on onneksi aikaa vielä miettiä asiaa mutta joku 
noista kyllä höllis! (: Tässä oli jotain minusta LYHYESTI XD mutta joo hyvä alku;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti